Uusimmat

 Jalkaisin on blogi, jossa mennään paikkoihin, tehdään pieniä jalkapatikoita niin Jyväskylän tienoilla, Helsingissä kuin Cannesissa tai Nizzassa. Jyväskylän tienoilla tehdään luontoretkiä, Hesassa tarkastellaan arkkitehtoonisia ykstyiskohtia, Nizzassa käydään Nietzschen polulla. Eniten pidän kuitenkin arkisista kävelyretkistä, lähes päämäärättömästä kuljeskelusta, jolta tuliaisina on usein joku löytö – yllättävä yksityiskohta. Kuljeskelu ja paikoista kertominen [...]

Eilen julkistettiin Nuoren Voiman 2012 runodebytantit. Kilpailuun lähetettiin kaikkiaan 240 kuorta, joista Karoliina Lummaa ja Heli Slunga valitsivat neljä voittajaa. Kilpailun satoa tuomarit kuvailivat yleisilmeeltään ahdistuneeksi, pessimistiseksi ja kyyniseksi. Voittajanelikkoon päätyneiden runoista ei tällaista vaikutelmaa kuitenkaan saanut.     Satu Erra on Kuusamosta kotoisin oleva äidinkielen opettaja. Helsinkiläistyneen runoilijan tausta [...]

Runoilija Tommi Parkon kirjoitus runopalkintojen maantieteellisestä jakaantumisesta runoilijoiden kesken ilmestyi Kiiltomadossa tänään.   Parkko on tutkinut, että helsinkiläiset runoilijat saavat selvästi enemmän palkintoja kuin muut. Tavallaan hän todistaa runokentän “hiljaisen tiedon” oikeaksi. Valtaa käytetään Helsingissä. Tämä yksinkertainen asia selviää myös katsomalla suurimpien runokustantamojen kotipaikkoja, aktiivisimpien runojärjestöjen kotipaikkoja ja lehtien ilmestymispaikkakuntia. [...]

    Helsinki Poetry Connectionin superkuulauantain runoillassa Vastarannan Kiiskessä 5.5.2012  ylitettiin esiintyjäennätys. Klubiin varatut kolme tuntia juuri ja juuri riittivät juontaja Harri Hertellille, kahdellekymmenelleviidelle openmiccaajalle ja kolmelle kutsuesiintyjälle. Kaksikymmentäyhdeksän runoilijaa, kaksikymmentäyhdeksän maailmaa.       Mitään yleiskuvaa ei siis ole. Paitsi: tämä muodostaa vakavan haasteen vuosikymmeniä vallinneelle ensisijaisesti kirjalliselle runokulttuurille. [...]

 “Luulevatko arvon herrat vieläkin että on varsin helppo puhaltaa koira pulleaksi? – Luuleeko teidän armonne nyt että on varsin helppo tehdä kirja?” – Cervantes, Don Quijote.   Risto Niemi-Pynttäri pohti, miksi kirja ei enemmän ja useammin esiinny omalla äänellään julkisuudessa, vaan tarvitaan välittäjiä. Kriitikoita, journalisteja, markkinoijia, kirjablogaajia. Hän arveli sen [...]

Poetry Slamin SM-kisa järjestetään tänä vuonna 13. kerran. Eilen Helsingin karsinnassa Kuopion finaalipaikasta kilpaili 17 runoilijaa. Miten runoja pitäisi lukea? Mitä on esitetty runous? Lavarunous (ja -kirjallisuus) on muuttunut hurjasti viime vuosina. Yleisenä huomiona on helppo nähdä tason nousseen. Yllättävän harva lukee paperista, harva takeltelee sanoissaan, harva mutisee, harva on [...]

Kevään viimeisellä Prosak-klubilla oli teemana fakta ja fiktio, ja esiintyjinä monessa yhteydessä pseudonyymiksi luultu proosamaailman nouseva tähti Jaakko Yli-Juonikas sekä vakiintunut hegemoni Claes Andersson. Yli-Juonikas luki otteita syksyllä ilmestyvästä Neuromaanista, jota hän itse luonnehti lineaarisuutensa rikkovaksi ergodiseksi romaaniksi. “Rakenne kytkteytyy teemaan, aivotutkimuseen, koko tarina liittyy yhden henkilön aivoihin, ja kerronta [...]

Pohdin yhä julkisuutta ja kirjallisuutta. Ihmettelen edellisen postauksen jälkeenkin sitä, miksi kirjallisuus ei voi esiintyä tiedotusvälineissä enempää omalla äänellään, otteina ja lukunäytteinä. Kirjallisen julkisuuden yhteys itse teksteihin on heiveröistä, ja usein epäolennaista, niin että teos itse jää oman julkisuutensa haamuksi. Koko kysymys suuntautuu kirjallisuuden tulevaisuuteen sikäli, että suora linkki verkko-lehdestä [...]

(Kritiikin Uutiset 3–4/2011)   Kotimaista nykyesseistiikkaa hallitsee opettava ja itsevarma sävy. Kirjoittaja myös tietää alusta alkaen mitä mieltä hän on käsittelemistään asioista. Näin lajitraditiota määrittävä pohdiskeleva ääni on saanut uuden jäsennyksen. Se suuntautuu ylhäältä alas. Kirjallisuutta määrittävät perinteisesti erilaiset vapaudet, esimerkiksi sanomisen ja tulkinnan. Näin se on nähty jopa demokratian [...]

I suppose I should be happy to be misread – Aimee Mann, “Invisible Ink”     Helmikuussa pidettiin esseepaneeli Tampereella, Elävän kirjallisuuden festivaalilla. Se liittyi Savukeitaan Mitä essee tarkoittaa -kirjan julkistamiseen. Siihen osallistuivat Kristian Blomberg, Ville Hytönen, Jaana Seppänen ja minä, paneelia veti Johanna Venho, joka on esseekirjan toimittaja. Venho [...]

Ihmettelen seuraavassa yksinkertaista ja itsestään selvältä vaikuttavaa seikkaa: kirjallisuuden suhdetta tiedotusvälineisiin. Vaikka kirja itsessään on media, kuten on sanottu, niin silti se ei voi esiintyä tiedotusvälineissä omalla äänellään, otteina ja sitaatteina. Vaikka se olisi helppoa, se ei jostain syystä ole mahdollista. Tämän syy ei ole kirjallisuuden vaikeus:  kirjailijoiden tekstit ovat [...]

Tampereen Taidehallissa avattiin visuaalisen runouden näyttely Text Art, ja sain kunnian pitää avajaispuheen. Koska tässä näyttelyssä runoutta esitetään kuvataiteen viitekehyksessä, korostuu kontekstin merkitys.       Vuonna 2008 runouden ajateltiin tulleen valmiiksi. 1990-luvun kirjallinen keskeislyyrinen runous oli vakiintunut valtapoetiikaksi, ja se nähtiin suomalaisen modernismin kultivoituna jatkumona. Runouden täysmodernismia oli eletty [...]