Karnevaalien cocolitet ja muut isänmaalliset hölmöt

Risto Niemi-Pynttäri | February 6th, 2016 - 12:20

Kun Kölnin karnevaalin avauspäivän suorassa lähetyksessä humalainen mies käy kähmimään selostajanaisen rintoja, kaikki on vaarassa romahtaa. On naistenjuhla, jolloin miesten kravatteja saksitaan poikki. Takana on painajaismainen uudenvuodenyö Kölnissä, paniikin ja joukkoahdistelujen yö.

Mikään ei kuitenkaan uhkaa ruusumaanantain kulkueessa konservatiivisten seurojen herratepastelua ja poseerausta. En oikein usko, että he ovat työttömien yhdistysten väkeä. Tämä parempi väki lipuu karnevaalivaunuissaan ja vilkuttaa kuninkaallisesti, tiedättehän, se sama ylemmyyden osoitus kuin paavilla ja kuninkaalla. Vain hansikoitu käsi liikahtelee hieman, heittää karkkia kansalle.

Yllättävän vähän näistä herroista näkee pilaversioita, tai ehkä en osannut katsoa, kuin olin Kölnin karnevaaleissa yli kymmenen vuotta sitten. Nykyään seuraan verkosta mieluummin maalaisten karnevaaleja Espanjassa tai Ukainassa, tai lumikarnevaaleja Kanadassa.

x
Karnevaalikulkueissa sekoittuvat usein isänmaalliset yhdistykset niitä parodioiviin. Koska sellaista ei näy Kölnissä, on riemastuttavaa tutustua cocolite-ilmiöön Buenos Airesin karnevaaleissa. Siinä siirtolaismiehet ikään kuin yrittävät esittää aitoa paikallista machoa.

Alun perin cocolite oli haukkumasana, ja kyse oli rasistisesta naurusta maahanmuuttajia kohtaan. Sitä kohtaan, että nämä eivät osaa olla kuten miehet. Argentinalaisen machomiehen klassinen hahmo, karjapaimen, gaucho oli 1900-luvun alussa tyyli jota siirtolaismiehetkin yrittivät omaksua. Cocolite oli pilkkanimi, joka viittasi kömpelöltä vaikuttavaan yritykseen omaksua paikallinen karjapaimenen tyyli, olla aito gaucho. Tutustun aiheeseen erään tutkimuksen kautta, jonka aiheena on ”Fun with Nationalism at Argentina’s Carnival”. 

cocholite

Kuva artikkelista, cocolite Buenos Airesin karnevaalissa 1935

Siirtolaismiesten yritys sopeutua valtakulttuuriin kohtasi siis halveksuntaa. Mutta karnevaaliaikaan tapoja ja kansallisia koodeja ei tarvittu, niistä tietämättömyys saattoi olla osa koomista esitystä. Kävi siis niin, että siirtolaiset alkoivat parodioida itseään, omaksuivat cocoliten ja matkivat kansallisten gauchojen esityksiä. He saattoivat esittää hyökkäyksiä intiaaneja vastaan länkkäreistä tuttuun tapaan.

Buenos Airesissa monet karnevaaliseurat 1900-luvun alussa olivat kansallismielisiä, ne toivat kulkueeseen isänmaallisia teemoja. Mutta karnevaalien kokonaisuudessa kansallishenki alkoi vaikuttaa parodiselta. Sen lisäksi, että maahanmuuttajat parodioivat alkuperäisväestöä, monia muitakin kansallisuuksia parodioitiin. Konservatiivisetkin seurat suosivat eri kansallisuuksia – kulkueissa esiintyivät sveitsiläiset jodlaajat, italialaiset oopperalaulajat sekä monet muut kansallisfiguurit. Lisäksi mukaan tunki huoleton eksotiikka, mikä yleensä tarkoitti ulkomaalaisittain pukeutumista.

x
Saksassa naiset hyväksyttiin Kölnin karnevaalikulkueeseen vuoden 1973 jälkeen. Sitä ennen ainoa naishahmo kulkueessa oli miesten esittämä isänmaallinen ikoni: keltalettinen tyttö kansallispuvussa. Minua ärsyttää se, että köyhistä maalaistyöläisistä kuten piikatytöistä ja karjapaimenista tehdään kansallisia ikoneita. Mikähän logiikka siinäkin on?

x
Karnevaalissa myös kansalliskielistä on tehty parodiaa: puhutaan siansaksaa ja engmelskaa eli matkitaan kieltä jota ei osata ollenkaan.  Tai jota maahanmuuttaja puhuu unissaan kuunneltuaan päivät pitkät vierasta kieltä. Esiintyvät näyttelijät ovat pitkän harjoittelun myötä saattaneet kehittää tällaisen grammelotiksi nimetyn kielitaidon aivan virtuoosimaiselle tasolle.

Mysterio Buffossa Dario Fo pystyi grammelottina puhumaan yli kymmentä kieltä ymmärtämättä niistä itse sanaakaan. Myöskään natiivit eivät ymmärrä siitä mitään.

Kyseessä on siis vebaalimimiikka. Puhuja harjaantuu äänteiden imitoinnissa niin pitkälle, että puhe kuulostaa tietyltä kieleltä, mutta ei sitä ole. Grammelot on vanha improvisointitaito, joka näyttelijät opettelivat. Karnevaalissa on löytynyt aina paikka tällaiselle.

x
Saksan historia natsaa tiukasti maansa suurimman karnevaalin kanssa. Fasismin nousun aikaan juutalaispilkka ja herjaus, antisemitistinen hauskanpito oli kulkueessa ylimmillään. Samalla poliisit tarkastivat, ettei vain aitoa juutalaista löytynyt isonenäisten joukosta.

x
Erilaisten ihmisten kasat kuuluvat myös karnevaaliin. Toinen toistensa hartioille ja selkään asettuminen on ihmisvilinän pysäytetty ja kiteytynyt muoto. Kansainvaellusten, suurkaupunkien ruuhka.

Espanjalaiseen karnevaalikulkueeseen kuuluu castellers, pyramidilaiset. Ihmiskeko saattaa muodostaa sadankin hengen pyramideja. Mukana täytyy olla mahdollisimman monenlaisia ihmisiä. Painavimmat asettuvat alle, ja paino jaetaan mahdollisimman laajalle. Ylimmäksi nostetaan tietysti lapsi, mutta ei mitään pienokaista vaan mieluusti jo hieman venähtänyt, murrosiän kynnyksellä oleva poika.

Karnevaalikulkueessa kaikkien sekoittuminen kuuluu asiaan: pyhimykset ja paholaiset, kääpiöt ja jättiläiset, sekä rivot että siveät, riehaantuneet ja melankoliset, myös juhlallisesti kynttilöiden kanssa etenevät ja vaikenevat hahmot kuuluvat kulkueeseen, itkevät miehet.

Karnevaali -sanaa käytetään joskus sekoituksen synonyyminä. Ihmispyramidi on tällainen sekoitus. Kun ihmispyramidi on akrobaattien muodostama, niin sen rakenteesta on usein sommiteltu tarina ihmiskunnan kamppailusta. Sellainen on ihmiskunnan yhteinen kamppailu !

 

Kommentoi

Sinun on kirjauduttava sisään kommentoidaksesi.