Luukku 24: Luutiin viimeinen luukku paljastaa kaiken

Aleksis Salusjärvi | December 24th, 2016 - 10:25

Erotiikka on vaikeaa kaikessa arkisuudessaankin. Se vaatii halun lisäksi aikaa ja kauneutta. Siksi erotiikka kuuluu luontevimmin lomaan.

Takavuosina pelättiin että maailma erotisoituu. Panu-tytöt ja janinafrostellit loivat uuden julkisuuden, jossa kaikki kaupallinen viestintä käytiin naisen rintojen päällä. Nyt kun varppi digitaaliseen maailmaan on takana, tämä ulkokohtaisen erotisoitumisen aika on jäänyt taakse. Jokainen ihminen on jo aikaa sitten tottunut olemaan katseen kohteena ja myös hallitsemaan itseensä kohdistuvia katseita. Instagramin kaltaisten palveluiden kautta poseeraamisesta on tullut arkipäivää. Se on kuitenkin vain harvoin eroottista kaikesta paljaudestaan huolimatta. Ennemmin se on esiintymistä, esillä olemista.

Taidehistoria on erilaisten eroottisten ihanteiden halkileikkaus.

Taidehistoria on erilaisten eroottisten ihanteiden halkileikkaus.

Neljännen aallon feminismi näyttää käsittäneen, että nainen voi olla samanaikaisesti objekti ja subjekti – eikä tämä koske vain naisia, vaan myös miehiä. Vielä 20 vuotta sitten Iltalehden Iltatyttö oli nolo paljasteleva hempukka. Nykyään itse kukin joutuu suhtautumaan omaan iltatyttöyteensä henkilökohtaisesti.

Arkinen erotiikka on tyypillisesti ohimenevä hetki.

Arkinen erotiikka on tyypillisesti ohimenevä hetki.

Se, mikä tuntuu kapenevan jatkuvasti, on erotiikka. Poseeraavien notkoselkäisten nuorten rivistöt tehostavat itseään, mutta erotiikkaa kuvista on usein vaikea löytää. Paljastelu tai rohkeus ei tee kuvasta eroottista. Alastomuus ei ole erotiikkaa. Aloinkin muutama vuosi sitten kiinnostua eroottisista kuvista huomattuani, että niitä näkee verrattain harvoin. Taidehistoriassa eroottinen ihminen on toistuvin aihe – läpikoluttu ja jokaisen aikakauden uudelleenmäärittelemä. Nykyisessä kuvatulvassa eroottisen ihmisen on korvannut rohkea ja paljas subjekti-ihminen.

Erotiikka kuuluu luontevimmin loma-aikaan.

Erotiikka kuuluu luontevimmin loma-aikaan.

Erotiikkaan vaaditaan enemmän. Sen pitää olla samanaikaisesti julkeaa ja viatonta, eroottisen kuvan täytyy myös tarjota osallisuutta katsojalle. Erotiikassa on tyypillisesti myös roolit (sairaanhoitaja, poliisi), ja yleinen erotiikkaan liittyvä tunnuspiirre on sen kutsuvuus ja usein koomisuuskin. Tärkeintä erotiikassa on kuitenkin yllätys. Erotiikka perustuu usein viattomaan paljastukseen. Tilanne, joka ei lähtökohtaisesti ole seksuaalisesti latautunut, muuttuukin sellaiseksi. Arkinen kiihottuminen sattuu useimmin tilanteissa, jossa näkee vilahduksen tai saa mielikuvan jostakin yksityisestä.

Modiglianin erotiikassa kuvan esittävyys on toissijaisnen asia. Eroottinen lataus on yhtä kaikki vahva.

Modiglianin erotiikassa kuvan esittävyys on toissijaista. Eroottinen lataus on yhtä kaikki vahva, ja se paikallistuu ainakin mustiin suttuisiin silmiin.

Tyypillisesti arkista fyysistä työtä tekevä mies, jonka lihakset erottuvat, alkaakin näyttää eroottiselta naisen silmissä. Tai kävelevän naisen sääret kiinnittävät miehen katseen ja saavat tämän näkemään koko ihmisen uudessa valossa. Ennen kaikkea erotiikka on leikkiä, ja siinä selfiekulttuurimme tuntuu kroonisesti epäonnistuvan. Poseeraava ihminen ei ole leikkisä vaan pinnistelevä tosikko, mikä sulkee eroottiset tulkinnat ulkopuolelleen. Pornografiassa ei ole leikkiä, vaan fyysinen ja kliininen akti, joka kuvaa paljasta himoa. Porno on läpinäkyvä koruton paljas viettimaailma sellaisenaan. Samalla tavalla reaalinen väkivalta vie esteettisen väkivallan ja kehonhallinnan ihailun mennessään. Väkivalta voi olla esteettistä vain silloin, kun se tapahtuu leikillisesti tai sääntöjen puitteissa – samoin on kyse seksuaalisuudessa.

Teeskennelty viattomuus on erotiikan omin alue.

Teeskennelty viattomuus on erotiikan omin alue.

Halu ei tarvitse erotiikkaa. Halu on kova ja suora ja toteutuu vailla moraalia tai suunnitelmaa. Erotiikkaa sen sijaan vaatii makua, erotiikka on tyylikkyyttä. Mitä huonompaa makua ihminen edustaa, sitä kauempana hän on erotiikasta. Erotiikassa estetiikkana sen keskeinen voima liittyy samastumishaluun ja ihanteisiin, joita haluaa saavuttaa.

Erotiikassa, kuten kaikessa estetiikassa olennaista on havainnon pysähtyneisyys. Erotiikkaa voi olla vain keskittyneessä rauhallisessa ilmapiirissä, aivan kuten maalaus tai sävellys voi tulla omaksutuksi vain keskittyneessä tilanteessa. Erotiikka on uppoutumisen alue, sukeltamisen. Se on tahdonalainen hyppy, jonka pohjalla kumisee atavistinen halu. Siksi erotiikka noudattaa seksuaalisten halujen polkua.

Ennen kaikkea erotiikka on tietoista toimintaa ja tahallista etenkin silloin, kun se tekeytyy viattomaksi. Erotiikassa on kyse himon estetisoimisesta, sen tietoisesta hallinnasta. Erotiikka sublimoi himoa seksualisoimalla sitä, kultivoi kohteensa verhoamalla sitä. Juuri tämä tahallisuuden leikki erotiikassa viehättää. Erotiikka ei milloinkaan ole vilpitöntä, vaan se on kiusauksen pitkittämisen leikkiä. Vailla tätä tietoisuutta oleva olento (kuten eläin tai lapsi), voi olla eroottinen vain projektioina.

Koska erotiikka vaatii seksuaalisen halun, se on jossain määrin yksilöllistä. Erotiikan vahvempana määrittelijänä on kulttuurin ihanteet, kuten muodissakin. Samaten erotiikassa pitää olla itsetuntoa, koska se ei voi olla konformistista. Erotiikka ei piittaa kompromisseista eikä realiteeteista. Tätä havaintoa vasten on syntynyt koko burleski-estetiikka. Erotiikka on taikuuden laji, jossa ihanteet, valohämy, tuoksut ja aistimukset etsivät pelkkää vastakaikua, minkälaisena todellisuus sen kaiken ulkopuolella ikinä näyttäytyykään. Tässä se ei poikkea muista estetiikan lajeista miltään osin.

Elämä on elämisen arvoista vain silloin, kun voi keskittyä ja omistautua estetiikalle. Erotiikka on sen kirkas ilmentymä.

Avoin poseeraus onnistuu harvoin synnyttämään erotiikkaa.

Avoin poseeraus onnistuu harvoin synnyttämään erotiikkaa.

Kommentoi

Trackback omalta sivultasi.