Luukku 4: Joulurekka

Risto Niemi-Pynttäri | December 4th, 2016 - 08:00

holidaytrucking1

Muutamia vuosia sitten Coca Cola markkinoi Joulurekan: pimeässä yössä kiitävän ja valoin koristellun joulun sanoman. Tehtävä lie sama kuin Coca Cola joulupukin, lahjakontin kuljettaminen.

KONTTI

On palattava ajassa taaksepäin, jotta näemme kuinka joulupukkien tuohiset kontit muuttuivat – container sanan myötä – massiivisiksi liikkuvan tavaran säiliöiksi, laivan tai junan kuskaamiksi rautaisiksi konteiksi. Näitä ruostemaalattuja kontteja on ollut niin kauan kuin muistan: niitä on satamissa tai ne etenevät pitkinä jonoina rautateillä.

Kontti ei ole välttämättä rautaa, se voi olla mitä tahansa ainetta joka muodostaa rahtiliikenteessä optimin säiliön. Dieselrekat vetävät pyörille siirtyneitä kontteja pitkin valtateitä, eikä raskaita kontteja voi erottaa keveistä, paitsi siitä että raskas kontti laittaa rekan puhkumaan mustaa savua ylämäessä.

Kontti on keskeinen logistinen innovaatio. Se löydettiin vasta 1956 unohtuneena ja pahoin ruostuneena erään metallipajan takapihalta. Vasta kun kontin ulottuvuudet mitattiin, huomattiin sen matemaattiset ihannesuhteet. Kosmisesti täydellinen, pakkaamisen ja kuljettamisen optimin tilan löytyminen sai jotkut uskomaan, että se oli sinne avaruudesta pudonnut.

Kontti voi sisältää mitä tahansa, samalla se on palikka joka sopii aukottomasti muitten palikoitten konttijoukkoon. Kontti mahdollisti tavaran laittamisen liikkeelle, eikä logistiikka olisi mahdollista ilman sitä. Niiden muodostamat pinot ovat tetris-peliä.

Kaikki muuttuu mutta kontti pysyy, ajattelin kun toissapäivänä luin uutisen: ”Tällä hetkellä kuorma- ja pakettiautojen myynti on 22 % kasvussa ja kasvun odotetaan jatkuvan ensi vuoden ajan. Työntöä markkinoille tuo patoutuneiden investointitarpeiden purkautuminen.”

Tämä on siis vasta alkua. Kun esineiden internetin myötä virtuaalinen muuttuu aineeksi, kansiot tietokoneessa muuttuvat konteiksi takapihalla. Silloin on tapahtunut niin, että tietoliikenne on tehnyt kiepin ja muuttunut tieliikenteeksi.

Ehkä se oli arvattavissa, ehkä automaattinen tietojenkäsittely – vanha ATK – sisälsi jo tämän. Vapaa verkko taantuu tietoliikenteeksi ja se taas taantuu konkreettiseksi tavaraliikenteeksi.

On kohtalokasta, että tuo kiepahdus on peruuttamaton: rekkaliikenne ei voi ohjautua sellaiseen silmukkaan, joka muuttaisi sen digitaaliseksi.

TAVARA

On kiinnostavaa huomata, että tavara on jotain myytävää ja vaihdettavaa. Virolaiset ovat oikeassa, käyttäessään tavarasta sanaa ”kaubad”, sillä kauppa on merkitysten muuttumista tavaraksi. Aavistamme mistä on kyse, kun kohtaamme esineen, joka ei ole ostettavissa millään hinnalla. Koska se on korvaamaton se ei ole tavara.

Kun myyjä sanoo, että tässä on käypää tavaraa, hän lupaa, että ostoksesta tulee olemaan paljon hyötyä. Kerrotaan, että ensimmäinen tavara siirtyi kädestä toiseen Karjalassa, kun laukkuryssä taloon tullessaan sanoi ”tavarits” ja avasi tuohisen konttinsa. Siellä oli tavaroita. Kontissa oli mm. puusta tehty mekaaninen laite, jota saattoi veivata. Se ostettiin joululahjaksi talon ainoalle pojalle. Ei ole tietoa mikä tuo laite oli, koska se meni rikki jo seuraavalla viikolla ja heitettiin ikkunasta ulos.

Tekniset innovaatiot ovat lahjatavaroista yleisimpiä. Joulun henkeen liittyy hienovarainen ohjaus joka saa ihmiset hankkimaan nimenomaan uusinta tekniikkaa, elektroniikkaa. Omaisille lahjoitetaan laitteita, joita he eivät edes tarvitse.

Ajatus on tärkeintä, sanoo mummo, jouluun kuuluu muistaminen. Laite tosin unohtuu komeroon.

LAHJA

Lahjan idea liittyy johonkin mistä voi sanoa:”tätä minä olen aina toivonut – vaikken tiennyt”.

Lahjan idean selvittelyyn tulee haasteta siitä, että suomenkielisen lahja-sanan alkuperä on lakana. Kuinka siis lakana voisi olla sellainen lahja, joka olisi kaikkein toivotuin?

pussilakanaEnsimmäinen lahja annettiin tiettävästi hääjuhlissa sulhaselle. Hän kantoi kaksin käsin lakanaa – ja tietyssä mielessä morsianta – kun he vetäytyivät aittaan. Tästä voi tietysti tehdä johtopäätöksen siitä, mitä varten lakana on, ja miksi juuri lakana edustaa lahjaa, mitä pari on jo pitkään toivonut.

Se, että lakana on lennähtänyt aviovuoteesta taivaalle ilmaisemaan lahjaa, on selvää, kun ajatellaan kaikkia maailman toiveita. Lakana on ikään kuin unelmien valkokangas, jota katsomalla ihminen voi huomata, että tuota minä olen aina toivonut. Siksi lahja on lakana.

Ei tavara, ei lahja – vaan niiden liikenne tekee talouden. Konttien saapuminen kauppavaraston lastausovelle muuttuu ensin järjestelmälliseksi hajottamiseksi. Moninkertainen purkaminen ja paketoiminen valmistelee lahjan vaiheita. Trukkien ojentavat eleet, ostajan tarttumaote, ja lopulta tavara muuttuu lahjaksi kun naamioitunut vieras ojentaa paketin. Tärkeintä on ostaminen ja antaminen.

Niinpä, lopuksi lakana palaa ja ilmaantuu kaiken yhdistäjäksi Tokmannin uudessa joulumainoksessa. Siinä rekkakuski soittaa markettiin, ja sanoo:
– Täältä on nyt tulossa Vallila pussilakanasettiä Mäntsälään, tosi iso kuorma Nettopäiviä varten.

tpkmanni

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Kommentoi

Sinun on kirjauduttava sisään kommentoidaksesi.