Ruhtinas 2.0

Tiina Käkelä-Puumala | September 18th, 2013 - 10:44

Ymmärrättehän, että minä en voi antaa Teille suurempaa lahjaa kuin tilaisuuden omaksua lyhyessä ajassa kaiken sen tiedon, johon itse olen päätynyt vuosien vaivannäön ja monien vaarojen kautta.

 

Mikään ei tuota ruhtinaalle yhtä paljon arvonantoa kuin suuret yritykset sekä harvinaiset ja esikuvalliset teot.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Björn_Wahlroos

http://yle.fi/uutiset/elamakerta_wahlroos_on_tehnyt_rikastumisen_suomen_ennatyksen/6834050

 

Jos siis joku (…) katsoo tarpeelliseksi raivata tieltään vihollisensa, hankkia kannattajia, päästä voitolle väkivaltaa tai viekkautta käyttäen, herättää kansassa sekä kiintymystä että pelkoa, saada sotilaat tottelemaan ja voittaa heidän kunnioituksensa, tuhota ne joilla on voimia tai syytä hyökätä hänen kimppuunsa, muuttaa järjestelmän uuteen uskoon, olla ankara mutta rakastettu, ylevämielinen ja antelias, hajottaa epäluotettavan armeijan ja muodostaa sen tilalle uuden sekä pysyä kuninkaiden ja ruhtinaiden ystävänä, jotta nämä olisivat aina valmiit auttamaan häntä tai ainakin yrittäisivät välttää selkkauksia, silloin hän ei voi löytää tuoreempaa esikuvaa kuin herttuan toiminta.

http://www.uusisuomi.fi/raha/94456-wahlroosin-kumma-heitto-–-”wannabe-rich-porukan-sankari”

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288600049734.html

 

Ruhtinaan valitsee joko rahvas tai ylimystö. Valintaan ryhtyy tietenkin se osapuoli, joka katsoo hyötyvänsä tästä toimenpiteestä. Kun ylimyksen huomaavat, että he eivät enää pysty pitämään kansaa komennossaan, he nostavat yhden joukostaan muiden yläpuolelle ja tekevät hänestä ruhtinaan voidakseen hänen varjossaan tyydyttää omia pyyteitään.

http://yle.fi/uutiset/elamakerta_wahlroos_haluttiin_sampo-leoniaan_hinnalla_milla_hyvansa/6834044

 

Edelleen on otettava huomioon, että ruhtinas joutuu elämään jatkuvasti saman kansan keskellä mutta tulee kyllä hyvin toimeen ilman yksiä ja samoja ylimyksiä. Hänhän voi vaikka joka päivä tehdä uusia ylimyksiä ja ottaa vanhoilta arvon pois sekä ylentää ja alentaa aatelisia mielensä mukaan.

http://yle.fi/uutiset/wahlroos_huutaa_ja_uhkailee_alaisiaan_erottamisella/6834059

 

Ruhtinas toimii vain omaksi vahingokseen, kun pyrkii kansan silmissä anteliaan maineeseen. Niinpä hän menetteleekin viisaammin, kun ei suotta kaihda saiturin nimeä.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/bjorn-wahlroos-kehitysapu-syyta-lopettaa

http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2013/09/11/bjorn-wahlroos-minimipalkka-on-torakka/201312697/137

http://www.hs.fi/talous/a1305555482757

 

Jos ruhtinas sotaretkellä ollessaan elättää joukkonsa sotasaaliilla, ryöstelyllä ja pakkoveroilla, toisin sanoen muiden omaisuudella, hänen täytyy olla antelias, sillä muuten sotilaat eivät seuraa häntä. Sellaista, mikä ei ole sinun eikä alamaistesi omaisuutta, sinä voitkin jaella runsaskätisemmin, niin kuin aikoinaan tekivät Kyyros, Caesar ja Aleksanteri. Vieraan omaisuuden tuhlaaminen ei näet vähennä arvoasi, vaan päinvastoin lisää sitä.

Kirja: Nalle rohmusi jättiosingot lakisääteisistä maksuista (Arvopaperi 17.9.2013)

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3050531/bjorn-wahlroos-tienasi-autovakuutuksellasi-miljoonia

 

Järkevä mies jäljittelee aina parhaiten esikuvaksi sopivien suurmiesten tekoja, jotta heidän suuruudestaan jäisi jonkinlainen häivähdys häneenkin, vaikka hän ei aivan heidän tasolleen pääsisikään. Hän toimii samalla tavoin kuin taitavat jousimiehet, jotka huomatessaan maalin olevan liian kaukana ja tuntiessaan jousensa kantovoiman tähtäävät tuntuvasti maalin yläpuolelle. Jousimiehetkään eivät suinkaan pyri lennättämään nuoltaan tällaisiin korkeuksiin, vaan käyttävät korkealla olevaa tähtäyspistettä vain osuakseen maaliinsa.

Wahlroosin tupaantuliaiset toivat Ruotsin kuningasparin Halikkoon (TS 18.8.2007)

http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2013/numero-3/kustaan-perassa

http://kiljunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/41784-suomi-idan-ja-lannen-valissa

 

Uuden ruhtinaan toimia seurataan paljon tarkemmin kuin perinnöllisen hallitsijan tekoja, ja jos ne havaitaan kelvollisiksi, hän saavuttaa ihmisten kannatuksen ja kiintymyksen paljon helpommin kuin joku vanhan ruhtinassuvun jäsen. Nykyhetken asiat näet kiinnostavat ihmisiä paljon enemmän kuin menneet, ja kun nykyisyydellä on heille hyvää tarjottavana, he tyytyvät siihen eivätkä havittele enempää. He ovat jopa valmiit puolustamaan ruhtinastaan kaikin tavoin, jos tämä vain pysyy kaikissa toimissaan tyylilleen uskollisena.

http://antiaikalainen.blogspot.fi/2011/01/oikeiston-hippi.html

 

Ruhtinaalle on hyödyksi näytellä armeliasta, uskollista, lempeää, vilpitöntä ja hurskasta, mutta hänen tulee olla siinä määrin itsensä herra, että hän tarpeen tullen voi ja osaa menetellä myös päinvastoin. On siis otettava huomioon, että ruhtinas, ja uusi ruhtinas eritoten, ei voi noudattaa kaikkia niitä hyveitä, jotka tuottavat ihmisille hyvän maineen. Jotta hän voisi säilyttää asemansa, hänen on useinkin pakko toimia vastoin uskollisuuden, armeliaisuuden, inhimillisyyden ja uskonnon lakeja.

http://www.journalistiliitto.fi/journalisti/lehti/2009/17/artikkelit/hurmaava_lurjus/

 

Yhteenvetona voin siis todeta, että suhdanteiden vaihdellessa mutta ihmisten tarpoessa sinnikkäästi yhtä ja samaa tietä ihmisten on hyvä olla niin kauan kuin suhdanteet ja heidän menettelytapansa käyvät yksiin. Mutta kun näiden välille syntyy ristiriitaa, heidän menestyksensä aika on ohi.

http://timoharakka.blogspot.fi/2012/04/wahlroosin-valikoiva-historia.html

http://www.hs.fi/arviot/Kirja/Wahlroos-kirja+paljastaa+Nallen+valtakunnan+rajoittuvan+tukevasti+kotimaahan/a1379390529769?ref=hs-hitaat-e-2

 

Kursivoidut tekstit: Niccolò Machiavelli, Ruhtinas (1532). Suomennos Aarre Huhtala. Porvoo: WSOY, 1969.

Toimittajan ja journalismin vierailijaprofessorin Tuomo Pietiläisen ja tutkivan työryhmän Wahlroos: epävirallinen elämäkerta (Into Kustannus) ilmestyi 17.9.

3 kommenttia

  1. Jorma Leppänen says:

    Huvittavaa. Kävin EKP:n päämajassa haastattelemassa yhtä johtajista ja sanoin että samaan lehteen tulee haastattelu Björn Wahlroosista. “Kuka hän on”, johtaja kysyi. Se jotenkin pysähdytti. Olin aika loukkaantunut. Mä oon aina pitänyt Wahlroosista, Napoleon Wahlroosin pojasta.Hän kirjoitti mulle pyynnöstäni ilmaiseksi pari liuskaa Karl Marxista, työarvo-opin virheellisyydestä. Hän mielellään puhuu “Sayn laista” ja on osaltaan vaikuttanut sihen, että maassamme on nykyisellä hallituskaudella pyritty löytämään keinoja työvoiman tarjonnan lisäämiseksi. Kun häntä haastattelee, hän kävelee huoneessaan ja vilkuilee seinällä olevaa pitkähköä näyttöpäätettä jolla vilisee numeroita ja jolla värilliset viivat kivasti aaltoilevat. Numerot ja viivat kuvaavat maailmantapahtumia omalla runollisella tavallaan.Kun kirjoitan hänen mietteensä lehteen, hänet yleensä teilataan muissa lehdissä perusteilla jotka eivät liity hänen mietteisiinsä. Sekin on jotenkin loukkaavaa. Miksi Suomessa ihmistä, aika tuntematonta ja harmitonta eurooppalaista, kohdellaan näin huonosti.Machiavelli ehkä antaisi vastauksen. Kaivan sen hyllystäni, koska Timo Harakka varmaankin on jo nukkumassa. Kiitos tästä blogista, mukavasti toteutettu.

    • Tiina Käkelä-Puumala says:

      Kiitos! Yritin säilyttää jutussa saman ambivalenssin kuin Machiavellilla. Ruhtinaasta ei ota selvää: se on käytännön opaskirja, joka on kuitenkin niin ironian läpitunkema, että sitä on luettu myös satiirina, mitä se ei kuitenkaan minusta täysin ole. Wahlroos on todennäköisesti myös lukenut omansa.

  2. Jorma Leppänen says:

    sanomalla että harakka on suomen machiavelli viittaan vain harakan ruhtinasmaiseeen olemukseen suomalaisessa valveutuneisuuden kentässä. hän sai minut lukemaan joitakin taloustieteilijöitä joita hänen mukaansa napoleonin poika ei tuntenut. ihan kiva.

Kommentoi

Sinun on kirjauduttava sisään kommentoidaksesi.