Luukku 2: Vuoden 2016 aakkoset

Penjami Lehto | December 2nd, 2016 - 09:59

abc

A   Akateeminen kirjakauppa Uuden omistajan – eli Bonnierin – mielestä suuri määrä kirjoja kirjakaupassa on ilmiönä aika passé. Niinpä Bonnier päätti remontoida tilan kolmasosan pienemmäksi.

A   appropriaatio (= kulttuurinen omiminen) Ruskeat tytöt -blogin Koko Hubara haastoi kirjoituksillaan viime vuoden Finlandia-voittajan Laura Lindstedtin  ja arvosteli Oneiron-teosta kulttuurisesta omimisesta: siitä, että romaanin kirjoittaja Lindstedt lähtee valkoihoisena valtakulttuurin edustajana arvioimaan ei-valkoisia naisia. Luutiin asiantuntijaryhmä piti esille nousseita näkökulmia kiinnostavina, mutta Hubaran näkemys ei muuten vakuuttanut.

A   Auer Seksuaalirikoksista tuomitun Anneli Auerin kirjakiertue kutistui, kun mm. kirjastoihin suunniteltuja yleisötilaisuuksia peruttiin.

A   autismi Kirjailija Jari Tervo pohti HS:n haastattelussa suomalaisten rasismin syitä toteamalla, että “suomalaiset ovat autistinen kansa”.

B   beau jeu Jalkapallon Euroopan mestaruudesta kisattiin kesällä Ranskassa. Luutiissa järjestettiin kirjallisuusväen kisaveikkaus.

C   chapbook Osuuskunta Poesia lanseerasi viime vuoden lopulla uuden chapbook-sarjan. Vihkomuotoiset julkaisut ovat tänä vuonna vakiinnuttaneet paikkansa. Luutiilaisista Risto Niemi-Pynttärin Almanakka julkaistiin pari viikkoa sitten.

D   Dylan Pop-lyriikka tunnustettiin lopullisesti kirjallisuudeksi, kun Bob Dylan sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Korvakuulolta arvattuna nimenomaan teksteistä – ei laulusta.

E   embargo Kaupallistumisensa rajoja ahkerasti etsivä artisti Cheek yritti hyödyntää omaelämäkertansa embargoa jonkinlaisena markkinointikikkana. Journalistit ärähtivät.

E   edustusvaimo Runoilijanakin tunnettu Jenni Haukio ilmoitti jättäytyvänsä opiskeluidensa takia ensi vuonna pois joiltakin presidenttipuolisonsa maakuntamatkoilta. Kannatettava päätös.

E   empatia Maaliskuussa kirjallisuudentutkija Maria Mäkelä kritisoi tutkimuksia, joiden mukaan kirjojen lukeminen lisäisi empatiakykyä. Luutiin asiantuntijaryhmä nyökyttelee: kirjallisuuspiirejä läheltä seuranneina meillä on vahvaa näyttöä, että edes kirjojen kirjoittaminen ei lisää empatiakykyä.

E   esinelainaus Kirjasto hakee paikkaansa kansakunnan olohuoneena. Lainata voi nyt kirjojen lisäksi mm. potkulautoja, kävelysauvoja, pihapelejä jne. Puristit eivät tykkää.

F   Finlandia-äänestys Kirjamarkkinoinnin Pyhä Lehmä eli Finlandia-palkinto hakee uusia muotoja. Uutukaisena on lukijaäänestykseen perustuva lukija-Finlandia. Palkinto on hauska mutta ennalta arvattava, sillä sen voittaa teosehdokkaista käytännössä se, joka on aiemmin suosiota saaneen kirjailijan kirjoittama ja jota on markkinoitu vahvasti.

G  gender Varsinkin alkuvuodesta oli mediassa paljon puhetta sukupuolen moninaisuudesta. Perussuomalaisten tyttö-poika-kampanja herätti paljon virnistelyä, paheksuntaa, hämmästystä ja ehkä vähän sääliäkin kirjallisuuspiireissä.

H  Hollywood Kesällä uutisoitiin harvinaista herkkua suomalaisittain: Salla Simukan Lumikki-trilogialle elokuvasopimus jenkkilässä!

Haluatko miljonääriksi Visailuohjelma tekee sen, mitä on pidetty mahdottomana: määrittelee humanistiselle tiedolle hinnan. Esimerkiksi tieto siitä, kuka sai kirjallisuuden Nobelin palkinnon 1953, on 15000 euron arvoinen. Huomattavasti halvempi on tieto Bukowskin romaanin Postitoimisto päähenkilön nimestä, 700 euroa. Luutiin asiantuntijaryhmä epäilee tässä kohdin muiden arvostusten (Winston Churchill valtionpäämies, Henry Chinaski alkoholisti) vaikuttaneen hinnoitteluperusteisiin.

H  hypermarket Automarketeissa kirjamyynti on kasvussa. Jotkut ovat pahoittaneet tästäkin mielensä. Luultavasti sama porukka, joka pitää pyhäinhäväistyksenä porakoneen lainaamista kirjastosta.

I   isotekstiset kirjat Luutiissa nostettiin keväällä esiin yritys nimeltä Perhekirjat, joka kaupittelee seniorilukijoille isotekstisiä klassikoita – ikivanhoina käännöksinä. Moinen vedätys herätti paljon keskustelua mm. kirjastoissa.

J   Jyväskylän yliopiston kirjallisuusopinnot Oikeus lukea kirjallisuutta pääaineena Jyväskylässä oli kesän alussa hetken aikaa uhattuna. Mutta onneksi asia sai valtavasti huomiota, nykyiset ja entiset Jyväskylän yliopiston kirjallisuuden laitoksen opiskelijat yhdistivät voimansa yhdessä muiden yliopistojen kanssa – ja hallinto ymmärsi, että kirjallisuuden opiskelun kulttuuriset vaikutukset ovat paljon laajemmat kuin miltä paperilla näyttää.

J   jäsenyys Keväällä virisi keskustelua siitä, että Kirjailijaliittoon pääsee vain suomenkieliset. Kyllä, näin on: kulttuuriväen kovaäänisesti persuja ym. punaniskoja haukkuva suvakkijengi ei hyväksy mitään mamuja omiin kaveriporukoihinsa. (katso aiemmin mainittu kohta “empatia”)

K   Kekkonen Syksyllä oli kohua tuoreesta Kekkoskirjasta. Aihe ei vaikuttanut niin kiinnostavalta Luutiin asiantuntijaryhmän mielestä, että olisimme perehtyneet siihen tarkemmin. Mutta käsittääksemme väärä mies teki kirjassa itsemurhan. Ei kuitenkaan Kekkonen.

K   konekäännös Tämä on muuten hauska, ihan kuin jokin Plosedulaalisen Kiljallisuuden Seulan plojekti!  – Siis Suomalaisen kirjakaupan verkkokaupassa myytiin Google kääntäjän tms. automaatin “suomentamaa” Shakespearen näytelmää Kuningas Lear. (“Kuningas on kauhea rage,” sanoi gloucester.) Ei ihme että jengi ostaa nykyään kirjansa automarketeista (katso “hypermarket”).

K   Kordelingate Kordelinin säätiö myönsi 6000 euron apurahan kirjailija Timo Hännikäiselle, joka on pilannut maineensa mm. äärioikeistolaisilla sympatioillaan. Kulttuuriväki ärähti (vrt. kohta “Jäsenyys”) ja Kordelinin säätiö otti asian uudelleen harkintaan. Pienen vatuloinnin jälkeen apurahapäätös kuitenkin pidettiin voimassa.

L   lainauskorvaus Voitto kirjailijoille: kirjastolainauksesta maksettavan korvauksen määrä parani huomattavasti. Toki eniten korotus tuntuu niiden kirjailijoiden kukkarossa, joille aiemminkin on maksettu suurimmat korvaukset. Runoilijaraasua ei ehkä paljon lohduta, vaikka muutaman kymmenen euron vuotuinen korvaus tuplaantuisikin.

M  MKS:n kollektiiviromaani Mahdollisen Kirjallisuuden Seura toteutti loppuun näin ulkopuolisen silmin katsottuna mahdottomalta vaikuttavan urakan, 14 kirjailijan yhdessä menetelmällisiä tekniikoita käyttäen kirjoittaman kollektiiviromaanin. 15-osaista, tuhansia sivuja kattavaa teosta ei voi pitää erityisen lukijaystävällisenä tai ainakaan nopealukuisena kirjana. Hankkeessa oli mukana myös yksi Luutiin kirjoittajista, Tiina Käkelä-Puumala.

M   mielensäpahoittajat Voi kirjailija-polot! Aina löytyy ilkeitä kriitikoita, jotka eivät osaa arvostaa tai halua ymmärtää tai ovat muuten vaan tyhmiä. Tänä vuonna mielensä pahoitti mm. kirjailija Juha Itkonen – “Tämä arvostelu saa minut kuitenkin epäilemään omaa mielenterveyttäni. Jumalauta, olenko tullut täysin harhaiseksi?” – ja  itse aurinkokuningas Juhani Tamminen – “Epäilen vahvasti, että on edes lukenut koko kirjaa!!” – Samaa epäilee Luutiin asiantuntijaryhmäkin. Ihanko tosiaan joku kriitikko on lukenut Juhani Tammisen kirjan? Kokonaan?

N   ntamo Kesällä kustantamo ntamon kapteeni Leevi Lehto ilmoitti lopettavansa lähiaikoina työskentelynsä kustantamisen parissa terveydellisistä syistä. Leevi Lehdolla ja ntamolla on ollut todella suuri merkitys siinä kirjallisuuden valtavirran ulkopuolella solisevassa purossa, jossa Luutiikin hyvin viihtyy. Ntamon tulevaisuus on puhuttanut paljon.

N   nyhtökaura Tämän vuoden trendi, jopa eräänlainen uusi sivistyksen mittapuu nyt, kun kirjahylly olohuoneessa alkaa olla passé (vrt. “Akateeminen kirjakauppa”). Ainoa ongelma on, että sitä ei saa mistään. Ainakaan Jyväskylässä. Keljon Citymarketissa on kuulemma joskus nähty. Mutta ei enää siinä vaiheessa, kun pääsee töistä. Hipit ovat päivällä käyneet hamstraamassa. Fillarilla automarketissa, ihan vaan piruillakseen.

O   omakustantaminen Maailmalla trendinä on omakustantaminen. Moni haluaa julkaista kirjan, vaikka kirjoittajan lahjoja ei olisikaan. Kustantajat haistavat tässä ansaintamahdollisuuden: kirjojen kustantaminen ja myyminen on hankalaa ja riskialtista – paljon kätevämpää on rahastaa niiltä, jotka haluavat epätoivoisesti toteuttaa unelmansa ja kirjoittaa kirjan. Bonnierin omakustannepalvelua (kyllä, sama firma joka on tänä vuonna pilannut kulttuurihistoriallisesti merkittävän kirjakaupan arkkitehtuurin, katso “Akateeminen kirjakauppa”) on markkinoitu vahvasti Suomessa. Varmasti saavat sijoituksensa takaisin: niin hintavaa palvelun käyttäminen on omakustannekirjailijalle.

O   opetussuunnitelmauudistus Kannattaa vilkaista ihan mielenkiinnosta, mitä pitää sisällään. Alkaa nykytilanne lukutaidon ja sivistyksen yms. suhteen vaikuttaa hyvältä. Uudessa opsissa Kalevalaa ei enää mainita yläkoulun oppisisällöissä – muutenkin hyvästi sisältökeskeinen yleissivistys, tervetuloa iPadit ja itseohjautuva vatulointi!

O   Oriveden opisto Siirtopäätös Tampereelle puhuttanut paljon. Oriveden käyneet nostalgisoivat “Oriveden henkeä”, sitä kuinka erityisellä tavalla sisäoppilaitos viitekehyksenä luo edellytyksiä luovuudelle ja kulttuuriselle tietoudelle. Pitänee paikkansa – isossa kaupungissa porukka hajaantuu eikä ihmettä synny.

P   pojatkin lukee  Luutii peukuttaa! Mikko Toiviaisen #pojatkinlukee-kampanja on nostanut somessa esille näkökulmaa poikien lukemisen tärkeydestä.

P   pseudofeminismi Joo, tähän pitäisi vetää jokin räppi-intro, mutta ei nyt oikein irtoa. Paperi-T:n runokokoelma Post-Alfa sisältää kolmekymppisen äijän tilitystä, jota markkinoidaan feminisminä.

Q   queer Helsingin Runokuussa vietettiin HPC:n Poetry Jameissa queer-iltaa.

R   runkkarit “Haluan omistaa tämän palkinnon tyhjäntavoittelijoille, luopioille, drop-outeille ja runkkareille, kaikille teille taivaanlannanmaalareille, jotka kirjoitatte ilman syytä, aihetta ja näkemystä, ilman kaanonin taivaspaikkaa, rahapalkkaa, tai yhteiskunnallista sanottavaa, silkasta kirjoittamisen ilosta, tai kauneuden tähden.” – Jukka Viikilä, Finlandia-voittaja

S   Sofi Oksasen kommentit “Suomalaisiin koulukirjoihin vaadittiin Moskovan hyväksyntä.” “Pärjään kolmen, neljän tunnin yöunilla.” “En pistäisi rintaani lippupinssiä, mutta ehkä juuri niin pitäisi tehdä.”

T   Tanssiva karhu Ylen runopalkinto palasi pari edellistä vuotta sekoiltuaan taas runouden puolelle. Harri“pienkustantamot-polkevat-laatua”Nordellin ja Merja“runous-on-saastaa”Virolaisen jälkeen raadin puheenjohtajaksi valittiin Aleksis“elämme-runouden-kulta-aikaa”Salusjärvi, joka tavoitti maalin raateineen huomattavasti tyylikkäämmin.

T   Tarleena Sammalkorpi Heinäkuun lopussa kuoli mm. Lasten mehuhetken ja Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelmien juontaja. Muistoja jäi useammallekin radiota kuunnelleelle sukupolvelle.

T   tolkun ihmiset Kirjailija Jyri Paretskoin kolumni tolkun ihmisistä – jotka ovat väsyneitä mm. sosiaalisen median “keskusteluiden” polarisoitumiseen maahanmuuttokysymyksissä – sai paljon kiitosta tolkun ihmisten parissa, mutta osittain tekstin monitulkintaisuuden ja osittain puhtaasta ymmärtämättömyyden halusta se luettiin joissakin piireissä toisin, kuin mikä oli Paretskoin alkuperäinen tarkoitus. Minkä tahansa leiman saa otsaansa nykyään kovin helposti, aiheettakin.

U   Umberto Eco Luutiissakin arvostettu kirjailija ja kulttuurisemiootikko kuoli. Hänen mukanaan poistui mittava määrä länsimaisen sivistyksen syväluotaavaa asiantuntemusta ja kykyä sen popularisoimiseen. Jäljelle jäi nyhtökaura. Ja Dan Brown.

U   uusi Harry Potter Todennäköisesti Kirottu lapsi on tämän vuoden myydyin kaunokirjallinen teos. Hassua kyllä, juuri kukaan ei puhu siitä kirjan oikealla nimellä vaan “uutena Harry Potterina”.

V   Vakiopaineen terassi Jyväskylän kirjallisuuselämän sydän, Vakiopaine, sai tänä vuonna terassiluvan. Kivaa oli!

W  Wallace Myönnetään, w-kirjaimeen ei keksi muutakaan – mutta kyllä David Foster Wallacen Kummatukkainen tyttö on myös suomennettuna hieno kirja! Luutii kiittää upeasta käännöksestä Juhani Lindholmia!

X   exät Avioerot ovat kurjia – mutta kaikkein kurjinta on olla eron jälkeen kirjailijan ex-puoliso. Vapaata riistaa: vuosi tai kaksi, niin huomaa olevansa katkeran tilityksen kohteena kansien välissä. Sääliksi käy Lindaa: pari viikkoa sitten hän kertoi Dagens Nyheterin haastattelussa olevansa eroamassa miehestään Karl Ove Knausgårdista. (Luutiin asiantuntijaryhmä säälii myös lukijaa. Ja metsää. Taas kaatuu paljon puita – aivan syyttä.)

Y   yksinäisyys  Yksinäisyys on tärkeä teema, ja se on tänä vuonna ollut paljon esillä. Esimerkiksi Juho Saaren toimittama teos Yksinäisten Suomi. Tai Laura Honkasalon Pöytä yhdelle –Yksinäisyydestä ja yksin olemisen taidosta.

Y   ylirajainen kirjallisuus Väitöskirjassaan Hanna-Leena Nissilä tarkastelee ylirajaisuuden käsitettä: kirjallisuutta ei voi globaalissa kulttuurissa määritellä yhtenäisen kansallisen identiteetin kautta, sillä esimerkiksi maahanmuuttajakirjailijat tuovat Suomeen mukanaan oman kielensä, oman taustansa. (kysymys Kirjailijaliitosta: katso “jäsenyys”)

Z   z-sukupolvi Parin viime vuoden aikana on joissakin yhteyksissä puhuttu z-sukupolvesta. Tänä vuonna peruskoulun päätti vuonna 2000 syntyneet, uuden vuosituhannen paljasjalkaiset diginatiivit. Se, miten he innostuvat lukemisesta ja kirjallisesta kulttuurista tässä audiovisuaalisuuden, peliteknologian ja sosiaalisen median täyteisessä kulttuurissa, on ratkaisevaa kirjan tulevaisuuden kannalta.

Å  Åbo  Finlandia-ehdokkaiden joukossa tänä vuonna kolme turkulaista kirjailijaa: Riku Korhonen, Tommi Kinnunen ja Peter Sandström.

Ä   äänikirja Kirja-ala toivoo kasvua. Suuri ruotsalainen toimija Storytel aloitti toimintansa Suomessa.

Ö  öljy Tämänhetkinen kulttuurimme perustuu öljylle. Kun öljy loppuu, totutut rakenteet romahtavat. Antti Salmisen teoksessa Kokeellisuudesta. Historiallisesta avantgardesta jälkifossiiliseen elämään (Poesia) kokeellisuus näyttäytyy välttämättömänä elämäntapana, kun yksilöt ja yhteisöt pyrkivät selviytymään jälkifossiilisessa maailmassa.

Kommentoi

Sinun on kirjauduttava sisään kommentoidaksesi.